Kiinalainen terveystarkastus

Oleskelu- ja työlupaa varten on käytävä terveystarkastuksessa. Olimme toki käyneet sellaisessa jo Suomessakin ennen lähtöä, mutta täällä se on käytävä uudestaan. Kuski ja tulkki hakevat meidät hotellilta heti aamusta. Ennen tarkastuksia ei saa aamulla syödä tai juoda mitään. Aino ei tarvitse osallistua tarkastukseen, mutta lähtee tottakai mukaan jogurtilla evästettynä.

Matkaamme ruuhkaisen keskustan halki kohti Tongziliniä ja terveysasemaa (Sichuan International Travel Healthcare Center), joka sijaitsee Tongzilin Beilu:lla. Olen kuullut kertomuksia kiinalaisesta terveystarkastuksesta ja odotan jännityksellä/kauhulla, mitä tuleman pitää.





Vihdoin pääsemme perille, odotusaulassa ei ole vielä ihan kamalaa ruuhkaa, vaikka siellä muutamat kiinalaiset tungeksivatkin täyttelemässä kaavakkeita. Meidän tulkkimme täyttää kaavakkeet puolestamme, sillä ne ovat kiinaksi ja tiedotkin on annettava kiinaksi. Sen jälkeen menemme kuumeenmittauspisteeseen, joka on ihan ulko-oven tuntumassa. Nainen mittaa kuumeen heilauttamalla mittaria otsan edessä, se ei tosiaan edes kosketa ihoa, mutta kai siitä jonkinlaisen arvon saa. Sitten kiiruhdetaan rekisteröintipisteeseen, jossa meistä otetaan valokuvat. Seuraava tiski on konsultointi ja viimeisenä maksu.

Yläkerrassa alkaa sitten se varsinainen tarkastusrumba. Tulkki on jo ehtinyt hakemaan meille pissanäytepurkit ja näyttää meille vessat. Minä jään odottamaan Ainon kanssa, kun Mikko menee ensin. Alan jo tässä vaiheessa jännittämään, että noinkohan saan annettua omaa tuotostani. :) Vessaan kävellessä mietin, että olisi ehkä kannattanut käydä kiinalaisessa vessassa joskus aiemmin, sillä vaikka tiedän, että se on vain reikä lattiassa, olen hieman järkyttynyt siitä, että se tosiaan on vain reikä lattiassa. Tosi helppoa hei ottaa sellaisessa jotain pissanäytettä! Sanonpahan vaan. No, tästähän tuleekin oikea nolouden multihuipentuma, koska tässä tosiaan menee sitten aikaa tunti jos toinenkin. Tulkki on tässä vaiheessa vielä ihan hyväntuulisen ymmärtäväinen ja ehdottaa, että käydään tarkastus läpi ja kokeilen sitten uudelleen.

Siirrymme siis verikokeisiin. Tiskillä otetaan verikoe kädestä, ei puhettakaan mistään yksityisyydestä. Hyvä, ettei seuraava jonottaja tule jo syliin istumaan, kun niin likelle pyrkivät. Sen pidemmittä puheitta hoitaja ottaa verinäytteen ja antaa minulle pari vanupuikkoa, joilla tyrehdytetään verenvuoto.

Matka jatkuu alakertaan, jossa omassa kopissaan on vuorossa näöntarkastus. Lääkäri ojentaa minulle ison metallisen lusikan, jolla peitän toisen silmäni. Sitten näytän kädelläni mihin suuntiin taulussa olevat kirjaimet osoittavat. Ehkä noin minuutin päästä lääkäri murahtaa ja heilauttaa kädellään, että lähtisin tieheni. Seuraava lääkäri, omassa kopissaan hänkin, mittaa verenpaineen, punnitsee ja ottaa pituuden, sama lääkäri painelee myös vatsan hoitopöydällä ja tiedustelee, onko minulle tehty leikkauksia. Sitten kädenheilautus ja seuraavaa sisään.

Käytävän toisella puolella on vuorossa vatsan ultraus, tähänkään ei mene varmasti paria minuuttia kauempaa. Lääkäri työntää minulle nipun papereita, joilla saan pyyhittyä enimmät geelit vatsaltani, samalla kun kiiruhdan seuraavaan koppiin. Siellä on vuorossa ekg. Hetken makoilu, anturat kiinni ja pois ja matka jatkuu kiivasta tahtia alakertaan. Alakerrassa on röntgen, sitä varten joudun riisumaan paidan ja rintaliivit ja pukemaan sairaalakaavun. Sen saa onneksi tehdä sermin takana. Sitten vain pariksi hetkeksi seisomaan röntgen laitteen eteen ja takaisin pukemaan. Hyvä, kun olen saanut paidan kiskottua takaisin päälleni, niin seuraava potilas jo tulee saman sermin taakse riisumaan. Täällä ei jäädä odottelemaan hidastelijoita, tutkimukset tehdään rivakasti ja turhia pulisematta. Tehokasta liukuhihnatouhua.

Tässä vaiheessa olisimme vapaita lähtemään pois, mutta se onneton pissanäytepurkki ammottaa vieläkin tyhjyyttään, joten ei auta kuin palata takaisin lähtöruutuun. Aluksi tulkki kieltää minua juomasta vettä, yritän paniikissa kiskoa isoa vesipullo tyhjäksi, mutta hän on järkähtämätön. Aikaa kuluu, ihan liikaakin, joten hoitaja käy sanomassa tulkille, että antakaa nyt juomista tuolle tyttöparalle, niin pääsette pois täältä. No, onnistuuhan se sitten vihdoin ja viimein, mutta kyllä hävetti! Tulkkikaan ei ollut enää niin hyväntuulinen kun vihdoin ja viimein päästiin lähtemään pois. Että semmoinen terveystarkastus. Piti tietysti jakaa kaikkien kesken tämä nolompikin kohtaus, ehkä olisi vain pitänyt olla hiljaa siitä. :)


Siihen vaan kyykkimään.