Tianfu Square ja muita nähtävyyksiä

Maanantaina alkaa arki, Mikko lähtee aamulla aikaisin töihin ja jään Ainon kanssa kahdestaan keksimään päiväksi tekemistä. Nukumme pitkään ja kiiruhdamme sitten aamupalabuffettiin vähän ennen sen sulkemista. Ravintolan henkilökunta on hyvin ystävällistä porukkaa ja heti saavuttuamme yksi tarjoilijoista syöksähtää auttamaan minua ruokien keräämisen kanssa.


(Kuvat suurenee klikkaamalla kuvaa.)

("Mennään, äiti, portaita takaisin huoneeseen!" Joo, ehdottomasti, eihän se ole kuin 26. kerroksessa.)


Runsaan aamupalatankkauksen jälkeen lähdemme ulos kävelemään. Aino haluaisi ehdottomasti "ite kippastaa", mutta suostuu sitten kuitenkin istumaan rattaisiin. Lähden kävelemään Ren Min Nan Lu:ta etelään päin, kohti Tianfu Squarea. Matkan varrella on paljon pieniä liikkeitä, niin kuin tuntuu täällä olevan vähän joka kulmassa. Tianfu Square on todella iso ja hienon näköinen aukio, sitä vastapäätä on Sichuan Science and Technology museum, jonka edessä kohoaa valtava Mao-patsas, käsi ojossa. Patsaan juurella on iso värikäs kukkameri.

































Kuljeskelemme päämäärättä tietä edes takaisin, jännitän hieman isojen teiden ylittämistä, sillä liikenne on välillä aika hurjaa. Olen ottanut noiden isojen teiden ylityksessä sen taktiikan, että tungen rattaiden kanssa kiinalaisen kävelyjoukon keskelle, emme ole ainakaan heti tulilinjalla, jos joku autoilija kaahaa ylitse. En ymmärrä onko tuossa liikenteessä jotain logiikkaa, tosin sen tiedän, että ainakin oikealle kääntyvät saavat ajaa punaisia päin ja ilmeisesti taksikuskeja ei koske mitkään säännöt. Edessä olevan auton saa ohittaa mistä kautta tahansa, vaikka pientareen kautta. Risteykset on usein kaaottisen näköisiä, sillä autot ja kaikki muut kulkuvälineet ajelevat niissä miten sattuu, mitä kaistaa huvittaa. Kaiken kruunaa tietysti jatkuva tööttäys, johon tottuu jo parissa päivässä niin, ettei reagoi siihen millään lailla.

Kävelen Ren Min Dong Lu:ta eteenpäin, tien toisella puolella on Chunxi kävelykatu, mutta päätän, että käydään siellä toisena päivänä. Kuvailen maisemia ja nautin lämpöisestä ja aurinkoisesta säästä. Aino nukahtaa rattaisiin kävelyn aikana. Yksinäisyys alkaa pikku hiljaa vaivata minua. En ole tottunut matkustamaan yksikseni, joten nähtävyyksien katseleminen ilman, että on ketään kenelle kommentoida näkemäänsä tuntuu jollain tavalla tylsältä. Olo on kurjalla tavalla ulkopuolinen, ihmiset tuijottavat ihan häpeilemättä ihan joka paikassa ja koska ihmisiä on miljoonia, niin ei ole montaakaan paikkaa hotellihuoneen lisäksi, jossa saisi olla katseilta turvassa.





Hotelli Sheraton






Suoraan edessä on hotelli Sheraton





Palaamme hotellille muutaman tunnin jälkeen ja tilaan huonepalvelusta pizzaa. Olemme sopineet Mikon kanssa, että viemme yhden matkalaukuistamme hänen kolleegansa perheen asuntoon säilytykseen kunnes pääsemme muuttamaan kiinakotiimme. He asuvat myöskin Europe Cityssä, jonne mekin olemme siis pian muuttamassa. Minun ja Ainon on määrä tavata Mikko ja hänen kolleegansa P EC:ssä viiden aikoihin, joten lähdemme hyvissä ajoin hotellilta taksilla, sillä ruuhka-aika alkaa olla pahimmillaan siihen aikaan. Matka kestääkin melkein 45 minuuttia, normaalin 10 minuutin sijaan ja alan olla jo aika tuskissani, kun yritän pitää Ainoa paikoillaan taksin penkillä. Täällä autolla matkustaminen on todella hurjaa. Koskaan ei Suomessa tulisi mieleen mennä Ainon kanssa auton kyydissä ilman turvaistuinta ja turvavöitä. Täällä ei ole vaihtoehtoja, kun on taksien varassa silloin kun on matkustettava vähän pidempi matka.

Pääsemme kuitenkin vihdoin perille, Mikko ja P ovat meitä vastassa Europe Cityn portilla. Raahaamme tavarat heidän luokseen, P:n perhe on vielä Suomessa lomailemassa, mutta heidän pitäisi palata Chengduun tammikuun lopulla. Päätämme lähteä porukalla syömään läheiseen Peter's Tex Mex Grilliin. Siellä on leikkipaikka, jossa Aino touhuilee omia leikkejään. Meno menee tosin välillä levottomaksi ja hän karkailee leikkipaikan viereisiin portaisiin, jotka vievät yläkertaan.

Palaamme myöhemmin taksilla hotelliin. Aino on selvästi yliväsynyt, eikä nukkumisesta meinaa tulla aluksi mitään. Onneksi väsymys kuitenkin voittaa lopulta ja saadaan kaikki nukkua rauhassa aamuun saakka.